Pienen pojan iso ilo

Kauppareissulla isi oli luvannut ostaa N:lle kauan kaivatun sählymailan ja palloja. No urheiluosasto oli siis ensimmäinen minne nuo kaks suuntas. Sillä aikaa kävin hakemassa itselle uuden muistikortin (ehkä helpompi vaihtoehto kuvien poistamisen tilalle, kunnes kone on taas kunnossa. Ja se voi olla pian kunnossa vihdoin!). 8GB tällä kertaa. Yks muistikortti on hukassa. Seuraavana ois hankinnassa ulkoinen kiintolevy. Tiedän jo minkä haluan. Valkoisen 500GB:n ennytmuistaminkämerkkisen. Nää on huomattavasti helpompia asioita päättää ja ostaa kuin turvaistuimet ja vastaavat :p.

Pienestä pitäen pallon kimpussa. Toinen oli niiiiin onnellinen! Ja isi kyseli N:ltä että ihanko tosissaan oot vasenkätinen. ;) On se tarkkaa..

Jännä miten se onki jo noin pienenä hirveä hinku mailan ja pallon perään. Tänään aamulla N raahas T:n jääkiekkohanskoja jotka mun piti laittaa käsiini ja tarttua hetkeks isin jääkiekkomailan varteen N:n mieliksi. Se oli taas ihan haltioissaan ja säteili intoa :D. Ja iltaisin tahtois pelata T:n kans koko ajan pallopelejä. Seurannut ja seuraa tarkkaan isin pelejä ja pelaamisia, ja matkii apinana perässä. Mitähän tuostakin tulee?

Maila ja pallo jakso kiinnostaa monta tuntia kaupasta tulon jälkeen. Väliin syötiin iltapuuro ja leikit jatku taas.

Iltapuuro ei meinannut ensiks mennä alas ollenkaan, niin kuin ei mikään muukaan ruoka tänään. Yleensä ei tarvi kuin sanoa "puuro", niin N tulee salamana paikalle.
Katsottiin siis jakso muumia samalla ja hups, puuro oli nopeesti syöty. Onneks.

Salibandystä muistukin mieleen. T on lähdössä Taalainmaalle huhtikuussa turnaukseen maalivahdiksi.. Jään siis kahdestaan vauvan ja N:n kans kotiin. Tai tuskin kotiin, mutta kuitenkin. Lupasin mennä sillä ehdolla, että pääsen viettää kesällä naistenviikonloppua mökille meren äärelle..
Ja turnauksesta puheenollen.. Sillä on viikon päästä viikonloppuna jääkiekkoturnaus jossain päin keskisuomea. Ois kiva päästä N:n kans katsomaan, mutta saa nähdä onnistuuko. T on joukkoeensa kapteenina tänä vuonna.

Oon kateellinen T:n harrastuksista. Pakko myöntää. Koska mulle on ollut urheilu aina tosi tärkeetä, ja tiedän miltä tuntuu jos ei pääse suht usein harrastamaan, annanki sen urheilla aika paljon. Ja ennemmin näin, en tosiaan jaksais katsella sitä sohvaperunana mahaa kasvattamassa! Onneks tiedän, että kunhan lapset kasvaa, niin T ottaa ne mukaan jo aika pienestä lähtien.
Ja jospa sitä pian itsekin pääsis aloittamaan taas säännöllisen liikunnan.

Nyt taidan mennä nukkumaan. T tulee tunnin päästä myöhäsestä lätkävuorosta.. Yllätys :P
Huomenna jatkuu siivous. Vielä jäi vähän siivottavaa, mutta onneks ei paljoa.

Neuvola ja siivouspäivä

Tänään oli neuvola. Sain tietää lopuksi, että meiän th vaihtuu ja tuo oli viimeinen käynti Ninan luona.. Harmittaa. Tosin meiän muuttoa ajatellen se on kyllä hyvä. Ei jää niin harmittamaan että muuton takia vaihtuis taas neuvola ja "neuvolantäti"..
Kaikki oli paremmin kuin hyvin. Tänään otettiin myös se verikoe, mikä pitää ottaa sen verensiirron takia. Sf-mitta oli noussut vain +0,5cm kahden viikon aikana.
Sain myös rohkasua synnytystapa-arvioa varten. On paljo mukavampi mennä nyt.

Eilen innostuin taas leipomaan. Tein illalla kolme unelmatorttua, joista kaks laitoin pakkaseen.

Huomenna käydään katsomassa yhtä käytettyä turvaistuinta Espoossa. Toivottavasti käy meille.

Tänään meillä näyttää tältä pihalla.. Siivouskärpänen iski pahemman kerran.
Nyt välissä pitää käydä kaupoilla, mutta pian jatkuu.. Ja voi olla etten pääse sängystä viikkoon ylös tämän jälkeen.

Rv 35+3. Kesken siivouksen otettuja kuvia.

Ps. Ihana aurinko!!

Ihanaa energiaa!!

Tänään (tai no eilen) oon taas jatkanu siivousta ja järjestelyä. Toisaalta on niin ihana kun ei oo konetta päivisin käytössä. Ja ehkä just sen takia, että tilaa on vähä ja säilytystilaa vielä vähemmän, täällä tuntuu olevan aina järjesteltävää ja siivottavaa.
Voin paremmin ku kertaakaan tässä raskaudessa. Voin lähes täydellisen hyvin. Ja viime raskautta kun miettii, niin osaan todellakin arvostaa tätä täysillä. Täydellisen hyvin voisin sillon, jos voisin liikkua ulkona ja harrastaa liikuntaa muutenkin kuin hyötyliikunnan muodossa. Mutta en valita!! Tää energia ja reippaus on niin ihanaa :))

Tänään kävin Noelin vaatteet pitkästä aikaa läpi ja suurin osa lähti varastoon! Kävin myös ihan kaikki N:llä olleet vaatteet läpi ja valkkasin sieltä vaatteet mitä haluan pitää myös tällä peukaloisella. Laitoin niistä pienimmät lipaston ylimpään laatikkoon oottamaan.. <3 Siellä ne nyt on.
Ja jos joku sen laatikon avaiski, niin siitä ei kyllä selviäis kumpi meille on tulossa..

Tänään vaihtu myös järjestys tuvassa. Raahasin painavan pirtinpöydän toiselle puolelle tupaa niinku sohvankin. Meillä nyt ei kauheesti voi järjestyksen kans kikkailla mutta pienikin vaihtelu virkistää. Otin myös sen eilisessä postauksessa näkyneen kynttelikön pois ikkunasta ;). Tähti vielä jäi, mutta se ei mun mielestä niin vahvasti tuo mieleen joulua. Sitä paitsi... varsinki nyt musta tuntuu, kun tuli nää lauhat kelit ja kunnon pimeys sen mukana, että niitä valoja tarvii vielä hetken. Ehkä maaliskuussa voisin ottaa kaikki valot pois.
Meillä on makuuhuoneessa se sininen paperitähti nurkassa "yövalona", eikä mun mielestä se oo ollenkaan joulunen ja saakin toistaseksi pysyä siinä missä on. Makuuhuoneen ikkunassa on kirkas 20kpl:n valosarja joka saa sekin olla vielä ainakin hetken. Se on talvivalo. Tuvassa on sellanen valkonen oksanippu jossa on valot. Eteisessä on lyhdyn sisällä kirkas valosarja, ehkä eniten mun öisiä vessareissuja varten. (Niitä on yössä joku 2-5kpl.) Ja pihassa ison ruusupensaan ympäri menee kirkkaat talvivalot.

Selasin tätä mun blogia läpi eilettäin, ja tää näyttää niin kauheelta ja raskaalta ilman kuvia! Ja heti ku niitä kuvia on vähemmän, tekstiä (laadukasta sellasta :D) on enemmän. En kuitenkaan tykkää käyttää muita ku omia kuvia blogissa. Millonhan saisin sen koneen kuntoon?!

Ei mennyt ihan nappiin tää päivä!

No sehän alko sillä ripulisotkun siivoamisella..
Eikun se alkoki jo yöllä kun huomasin, että mun hammas liikkuu..ja paljon. Siihen on joskus tehty juurihoitoa ja se on lohjennut. Se liikku niin paljon, että sain sen irti ilman mitään ongelmia tai kipuja. Naps vaan. Hyi olkoon! Kuukauden päästä on taas aika hammaslääkärille, mutta taidan soittaa tuosta jo maanantaina.

Kolmen aikoihin lähdettiin kohti espoota. N ei ollut nukkunut vielä päiväunia joten menin takapenkille syöttämään sille NAN 3:sta. Eipä mennyt kauaa kun N jo oksensi! Vaatteet ja kasvot oli maito-oksennuksessa kokonaan. Nopeesti sitten aloin pyyhkimään niitä ja sainkin kaikki onneksi pois. Poika nukahti siinä oksennuksia pyyhkiessä, vissiin aika voimia vievää. Nyt mietin että johtuko tuo siitä NAN 3:sta jota annoin ekaa kertaa NAN 2:n sijasta?!

Kävin ensin Ikealla yksin kiertämässä. T jäi autoon nukkuvan N:n kans. Mukaan tarttu N:lle peitto ja tyyny, yks lamppu, yks lelu, ehkä jotain muuta mitä en muista ja se patja tuohon vanhaan jatkettavaan..
Opetus: mittaa AINA sängyn leveys ennen ku ostat mitään patjaa siihen! Ostettiin 60cm (mitä mun päässä liikku?) mutta tuohon tarvii 80cm.

Sitten oli vuorossa viereinen Gigantti. Sieltä se virtajohto läppäriin vihdoin! Marssin kauppaan poika sylissä ja virtajohto toisessa kädessä kysymään myyjältä asiasta. Yks virtajohto on myynnissä minkä pitäis käydä lähes kaikkiin koneisiin. Hinta n. 70e. "Ok, me otetaan se." Mies jotain mutisi että on kyllä aika kallis. Tarkistin vielä että johdon saa palauttaa jos se ei käy.

Sellossa käytiin vielä Suomalaisessa kirjakaupassa ja ruokakaupassa. Niin ja Arnoldista hain laatikon donitseja mukaan ;P.

Kun päästiin kotiin, mun oli tarkotus alkaa siivoamaan kassien purkamisen jälkeen. Aloin kuitenkin malttamattomana avaamaan virtajohtoa pakkauksestaan. "Jes, saan tyhjennettyä kameran täyden muistikortin koneelle ja ja ja..!!".
T oli toisella koneella kattomassa jääkiekkoa eikä "kerennyt" vielä katsomaan netistä mikä pää meidän koneeseen sopis. No, aloin sitten kokeilemaan kaikkia vuorotellen. Liian iso, liian pieni.. Sopiva, mutta mitään ei tapahdu. Ja sitten vielä yks lähes sopiva. Meni sisään, mutta ulos saaminen olikin toinen juttu. Onnistuin rikkomaan konetta lisää kun kiskoin piuhan irti koneesta!! Hyvä minä, tekniikan ihmelapsi! Sitten otin sen sopivimman kokoisen uudestaan aikomuksena kokeilla sitä taas.. RÄTS! Taisin säikähtää kun kone ei tykännytkään mun sorkkimisesta enää. Jätin suosiolla (lue: itkien mun parinkymmenen tuhannen kuvan menettämistä jne. ja vihaisena miehelle ettei se voinut HETI katsoa sopivaa päätä meidän koneeseen!) koneen rauhaan ja menin purkamaan vihdoin niitä ostoskasseja.
Sen jälkeen huomasin sen patjan olevan ihan liian kapea sille tarkoitettuun sänkyyn.
N oli ehtinyt kaataa mun karpaloverigreippi-veden (vai mitä lie mehua olikaan) lattialle ja matolle, ja konttaili innoissaan siinä tahmeassa litkussa.
Tuntu että kaikki pienetkin asiat vastusti. Kaadoin kaiken mihin koskin, rikoin jotain jne. ja tuntu että ois pitäny vaan pysyä koko päivä sängyssä. Pelkäsin tosissani että pian rikon uudet lasinikin.

Siinä harmistuksissani otin ja järjestin/siivosin makuuhuoneen ja tupaa. Pesin ja laitoin kuivumaan 3 koneellista pyykkiä. Siinä vierähtikin reilu kolme tuntia koko ajan touhutessa. Meillä nimittäin on jo jonku aikaa ollu kauhee pula säilytystiloista. Pestyjä vaatteita oli tuo N:n sänky ja pöytä täynnä. Nyt ne on kaikki onneks kaapissa. Lisäks muut roinat. Joulukin on pian kokonaan pahvilaatikossa.
Vielä jäi tiskaus (miehelle!), imurointi, pölyt ja luutuaminen. Oon saanut nyt käytyä kaikki meiän kaapit läpi yhtä vaille.

N nukahti vasta tunti sitten..

Vielä ku oisin saanut jalkahieronnan, mutta tuhinasta päätellen hieroja on ollut syvässä unessa jo kauan.

2 yötä jouluun

No se siivoaminen jäi eilen.. ei jotenki yhtään kiinnostanu.
Eikä tänäänkään oo kiinnostanu. Aloin kuitenkin siivoamaan, ja kuuntelin tupaa siivotessa että on kumman hiljasta.. Liian hiljasta.
Mun tonttu Torvinen oli "siivoamassa" makuuhuonetta.. Ihmekös tuo kun oli niin hiljasta.

Nuo ovet saa onneksi lukkoon, niin ei tuu kovin usein siivottua vaatteita lattialta. Nyt ne oli jääny lukitsematta niin heti otettiin ilo irti.

Pitäis jatkaa tuota siivousta.. T tuleekin "jo" ennen yhdeksää niin me suunnataankin ehkä jo tänään Salon mummilaan joulunviettoon. Pääsen helpommalla niin..
Sinne tulee myös joulupukki ja siellä on sauna. Ja siellä on ennen kaikkea porukkaa.

Taitaa se kuusikin jäädä tuonne liiteriin ku mies ei oo ollu paikalla, eikä sitä kuusenjalkaakaan oo vielä(kään). En siis pääse täältä oikeastaan mihinkään. Lähimmälle bussipysäkille on 2,5km ja osittain valaisematonta hiekkatietä. Bussit on rasittavia pitkänmatkan busseja, joihin ei voi ottaa rattaita sisälle, ja se on aina operaatio kun sinne menee.. tai kun jää pois.
Niin ja mun ajokortti (hyvä minä!!) on vanhentunut jo jokunen vuosi sitten.. Tavoitteena on ajaa se takaisin ennen toisen lapsen syntymää. Helsingissä tai espoossa sitä ei oikein tarvinut ja nyt.. mitä pidempään se on pois, sitä vaikeempaa se on. Inssi ja teoria ois siis vaan. Ja auton vuokraus autokoululta.

Mutta nyt.. siivoamaan.

keskiviikko

Meille on rantautunu minä ite-kausi, yks veen uhmis ja monta muuta mukavaa..
Tekoitkut ja tekonaurut.
Sitä pitää niin saada tehä kaikki ite ja tunkea joka paikkaan, ja toisaalta väliin lahkeissa roikutaan itkien ku äiti koittaa saaha jotain aikaseks. Ja auta jos koitat kieltää jotain tai laittaa kaapin eteen jonku esteeksi. Este kaatuu näppärästi ja pääsy on taas vapaa.. hetken.
Maito pitää saada juoda ite välillä, ja lopuksi lopulla maidolla kastellaan ympäristö ja omat vaatteet, jonka jälkeen läpsytellään käsiä siinä maidossa/vedessä. Kyllä on kivaa! Ainaki äidin mielestä.
Mutta äitiinsä tulee selvästi niin parempi ku on hiljaa :p..

Tänään oon järjestelly kaappeja. Kuiva-ainekaapit jne. On taas vähän enemmän perillä mitä ne sisältää ja tavarat löytääkin helpommin kun hetkeen. Tosin siitä järjestelystä ei oikein meinaa tulla mitään noiden supistelujen takia. Nyt ne ei onneks oo ollu kipeitä mut inhottavia kuitenki. Heti ku oot hetken seisten tai teet jotain. Tiistaina on lääkäri ja saas nähä onko nuo saanu mitään aikaseksi. Toivottavasti ei.
Ilmat on ollu niin mahtavia (vaikkaki kylmiä) että oon haikeena vaan katsonu pihalle ja miettiny kuin hienoa ois lähtee kävelylle tai vaikka vaan kauppaan 2,5km päähän rattailla. Tuntuu että siitä on vaan ihan hetki kun kävelin rattaiden kans neuvolaan 7km ja sieltä päivystykseen ja matkaa tuli lähemmäs 20km sille päivää. Ja samalla viikolla oli se meiän vaellusreissu. Sen jälkeen rupeski supistelee.. Pari kk sitte.

Pakko kirjottaa tämäki.. Ihmettelin yöllä kolinaa joka kuulu tuvasta ja mietin että ei kai hiiri/hiiret oo taas asialla.. Pitkään me saatiinki olla ilman niitä. Kävin sitte muutamaan otteeseen katsomas näkyykö niitä mut ei..
No siivosin siis hetki sitten kuiva-ainekaappia ja Noel levitteli samalla kaapin toisella reunalla astioita.. Ennen päiväunille laittoa otin ja aloin laittaa niitä astioita takas.. ja mitäs sieltä löytykään! Siellähän ne oli ollu :S kolmella alimmalla hyllyllä kattiloiden ja vuokien ym seassa. AARGH!! En kestä niitä.. ja meiän kissaki on hävinny johonki. Ollu jo kuukauden karkuteillä. Pitää siis ottaa ja pestä ne astiat illalla. Nyt voisin ottaa pienet päiväunet itekki. Meni vähän myöhäseen päikkärit kun en tajunnu ajankulua järjestellessä.

Kuva on tämän talven ensimmäiseltä pulkkareissulta. Voi sitä riemua!!