Toivottavasti ainakin toiseksi viimeinen neuvola takana..

.. nimittäin EN jaksais enää :p vaikka edelleenkään ei kauheasti ole valittamista, mutta kun sattuu kävely, nouseminen jne. Olo on valasmainen.

Tiistaina kävin siellä synnytysvalmennuksessa (tms.) tutustumassa sairaalaan. Jouduin sittenkin menemään yksin, koska T oli kipeenä eikä sellasella yskällä tosiaan voi sinne mennä.
Hoitaja oli sama joka oli synnytyspelkokeskustelussa. Ihanaa! Olin nuorin tai ainakin nuorimmasta päästä. Ja ehkä ainut joka ei ollut ensisynnyttäjä. En ainakaan nähnyt käsien nousevan pystyyn (tosin en katsellutkaan kauheesti ympärilleni), kun kysyttiin uudelleensynnyttäjistä.
Kaikki vaikutti kivalta ja pieneltä. Jorviin verrattuna tosi pieneltä. Tykkäsin kyllä Jorvista tosi paljon, mutta tää on erilainen, enkä osaa sanoa vielä sen kummempaa..
Kierroksen lopuksi kun muut lähti, otin ja kysyin kätilöltä miten voisin saada sen uuden ajan sinne pelkokeskusteluun, koska sen synnytystapa-arvion jälkeen on alkanut vaivaamaan se käynti siellä. Ihana ja ystävällinen kätilö lupas antaa mulle ajan vaikka heti siellä. Juteltiin muutenkin jonkun aikaa siinä asioista ja edellisestä synnytystapa-arviosta. Kyseli milloin mulla olikaan laskettu aika. Kun sanoin sen olevan 20.pvä niin tämä kätilö oli vähän että "niiiin, että se on jo niiin PIAN!". Nii-in.. se on jo niin pian.
Sain ajan synnytystapa-arvioa seuraavalle päivälle eli rv 39+2. Voin perua sen edellisenä päivänä jos tunnen etten tarvitsekaan sitä.
Kerroin maanantaisista supistuksista ja sanoin, että on supistellut muutenkin. Tämä ihana kätilö sitten lopuksi kysyi, että haluaisinko hänen katsovan tilanteen ihan nopeesti!! Oi, kun olin mielissään. Olin miettinyt mielessäni, että miten saisin tietää onko tilanne muuttunut, mutta ei käynyt mielen vieressäkään että tämä kätilö sen voisi tehdä varsinkaan silloin. No siinä ei kauan mennyt. Tuntemuksena oli eri.. sattu!! Mutta tilanne oli pysynyt suht koht samana edelliseen sisätutkimukseen verrattuna. Paikat oli tosi pehmeet ja pää tuntu hyvin.
No, ei niitä kipeitä supistuksia niin montaa tullutkaan, että siellä ois voinut uskoa jotain enempää tapahtuneenkaan. Onhan ne sentään pehmentäneet paikkoja!

Tänään (rv 37+4) oli tosiaan neuvola. Uusi th, joka tosin on vain tän kuun ja sitten tulee lopullinen th Ninan tilalle.
Oli ehkä nopein käynti, 30min. Mutta eipä mullakaan ollut mitään kysyttävää edes lähestyvästä synnytyksestä.
Painoa oli tullut +933g per viikko nyt kahden viikon aikana!! Turvotusta tosiaan on ja se vaikuttaa.
Verenpaineet huiteli eka mittauksella 138/88 ja parin minuutin päästä 132/80.
HB oli noussut!! Eikä mitenkään vähän.. Kuukausi sitten mitattu 122 ja nyt (ILMAN rautalääkettä) oli noussut 137! Olin puulla päähän lyöty. Tosin sanoin, että olo onkin ollut erinomainen ja energiaa täynnä. Mutta.. miten hemoglobiini voi nousta noin nopeesti. En usko, että oisin kuivakaan ja sen takia se ois noin paljon.
Sf-mitta oli noussut +1,5cm kahden viikon aikana ja oli nyt 33cm.
Vauva oli kiinnittynyt takaraivotarjontaan, eikä pää enään "todellakaan liiku yhtään". Selkä vasemmalle puolelle ja kasvot oikealle päin.
Seuraava aika onkin ensi perjantaina.. Saas nähdä miten käy. Menen aika varmasti yhtenä kappaleena sinne.

Tällä hetkellä ollaan mummilassa, kun T on sairaslomalla tän loppuviikon.
Mutta nyt.. kalakeitto kutsuu ja maha huutaa ruokaa.