Ihanaa aurinkoista sunnuntaita! (rv 35+0)

Tää viikko on mennyt sairastelusta toipuessa. Tosin näyttää siltä, että silmätulehdus uusi N:llä. T on tehnyt pitkää päivää ja oonki ollu hermoromahduksen partaalla. Yksinäistä ja tylsää. Vaikka hulluksi oisin tullut jo ilman N:ää. Onneks on se ihana <3!

Eilen lähdettiin mummilaan ja sovittiin, että tällä kertaa ei jäädä yöksi. Olin unohtanut, että tarkoitus olis ollut käydä tänään Turun saaristossa mökillä mummilan porukan kans. No, sekin jäi koska A on niin kipeenä ettei kukaan voi jäädä hoitamaan sitä äidin sijasta. Ei siis jääty yöksi.

Illalla innostuin tekemään 2litran pullataikinan ja leipomaan jättipullia. Tänään saadaan siis herkutella kuumalla kaakaolla ja laskiaispullilla. Mummilassa pullat kohoaa paljon paremmin kuin täällä. Täällä ehkä vetää sen verran ettei ne niin hyvin kohoa. Tein siis pari kertaa vahingossa "pitkoja" ;). Pullat turpos uunissa mahdottoman isoiksi ja toisiinsa kiinni. Pikkuveli oli enemmän kuin mielissään.. Tää kyseinen nuorimies vetää monesti yhdeltä istumalta yhden pitkon suuhunsa!
Jännättiin samalla voittaako ihana Saara, ja vaikka se ei huonolle hävinnyt, niin pettymys oli suuri.

Käytiin vielä saunassa iltamyöhällä, ja kotiin päästiin vasta kahden jälkeen yöllä. Olin puolikuollu ja niin väsynyt, että hyvä ku jaksoin syödä nopeesti leivän ennen nukkumaan menoa. Nauroin ääneen päästessäni omaan ihanaan sänkyyn!! Ja sanoinki T:lle, että täytyy olla aika väsynyt (ja joka paikka kipeenä) kun alkaa nauraa hekottaa ääneen nukkumaan päästessään. Mutta en aikoihin oo nauttinu mistään niin paljon.

Tänään olo onkin ollut fyysisesti kauhea! Vaikka kokemusta ei ole, niin voin vannoa, että tältä tuntuu hakatusta tai jonkin alle jääneestä. Itkun kans sain melkeen nousta sängystä. Kävi niin kipeetä. Eka kertaa raskaana ollessa tunnen oloni raskaana olevaksi oikein kunnolla. On raskaat askeleet ja lyllerrän eteenpäin. "Laineilla keinui pieni lautta vain..". Ihmeen kauan sitä olikin helppo kävellä. Nyt voimat loppuu jo marketin parkkihallin liukuportaissa - matkalla kauppaan!

Eilen puhuttiin äidin kans. "Pelotteli" mua, että valmistaudu siihen, että sullahan voi olla jo KAHDEN viikon päästä vauva sylissä!! Hui.. no jospa ei nyt kuitenkaan ihan niin pian. Tosin ei se mua haittais, päinvastoin!
Yöllä väliin valvoessa tulee mietittyä synnytystä. Ja paljon. Yllätys! Käyn läpi tulevaa synnytystapa-arvioa jne. Mietin että olisko sittenkin vaan paras pyytää, että lapsi syntyis omalla aikataulullaan.. Sehän se ois paras (tosin en tiedä tässä tapauksessa?). Mietin myös monia monia muita asioita. Valmistaudun. Tällä hetkellä en jännitä enää niin kuin hetki sitten. Olo on ihmeen rauhallinen ja odottavainen. Meitä on ihan pian neljä.

Nyt kuvaksi vaan uusin masukuva. Tunti sitten otettu. Kuvaan pengoin tuon saman topin mikä on ollut muissakin kuvissa (muistaakseni..). Ja mummilasta vöhnin nuo "hurmaavat" hiiriyökkärihousut. Mun vaatteet ei mahdu enää päälle!!

Siinä se nyt on. Masu rv 35+0. Muotonsa muuttaneena. Eteen- ja alaspäin on suunta. Huh, helppoa hengitystä. Ja poraavia tunteita alhaalla.

Mistähän kummasta olin saanu päähäni että nyt ois laskiainen??! No, mitään huonoahan ei onneks tapahtunu, päinvastoin. Kyllähän nuo pullat on niin hyviä että ne menee nytki alas :). Ja ties vaikka en ois ite laskiaisena nauttimassa niitä, vaan ihan jossain muualla..